Tekoälytutkimus jäämässä pitkälti vaille EU-elpymisrahaa Suomessa
Suomen tekoälykeskus FCAI pelkää Suomen jäävän jälkeen uuden teknologian kehityksessä ja käyttöönotossa, kun muut maat harppovat kilpaa ohi investoinneissa.
FCAI:n Petri Myllymäki ja Samuel Kaski toivovat, että tekoälytutkimuksen merkitys muistetaan. Kuvat: Matti Ahlgren / Aalto University ja Kalle Kataila.
Euroopan Unionin elpymispaketin toivotaan vauhdittavan Euroopan talouden uuteen ja kestävään nousuun. EU-tasolla avustuksista on kaavailtu ratkaisevaa askelta tekoälyteknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa.
Suomessakin tekoäly on vilahdellut elpymisrahasta käydyssä keskustelussa. Nykyisissä suunnitelmissa tekoälytutkimus jää kuitenkin lapsipuolen asemaan.
”Toisin kuin uutisoinnista joku saattaisi kuvitella, tästä rahoituksesta ei selvästi ole tarkoitus satsata tekoälytutkimukseen merkittävästi”, Suomen tekoälykeskus FCAI:n johtaja Samuel Kaski sanoo.
Hallitus esitti alustavan ehdotuksensa EU:lta tulevien noin 2,1 miljardin euron käyttökohteista maaliskuussa. Tekoäly mainitaan suunnitelmassa useita kertoja, ja se myös todetaan yhdeksi tulevaisuuden teknologisen kilpailukyvyn tärkeimmistä osa-alueista. Selkeimmin se on esillä Kärkiteknologioiden vauhdittamisohjelmassa.
Suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet kuitenkin kohdistuvat ennen kaikkea soveltavaan tutkimukseen ja testaus- ja kokeiluympäristöihin, joihin kaavaillut panostukset ovat nekin varsin rajalliset. Tekoäly jakaa näihin korvamerkityn noin 10 miljoonan euron rahoitusosuuden 5G/6G-teknologioiden ja kvanttiteknologian kanssa.
Käytännössä suunnitelman painotukset siis johtavat siihen, että tekoälytutkimus – ja erityisesti yliopistoissa tehtävä, pitkällä aikajänteellä perustavanlaatuisia innovaatioita tuottava tekoälytutkimus – jää pitkälti rahoituksen ulkopuolelle.
”Tämä on lyhytjänteistä investointia. Sitäkin tarvitaan, mutta se ei riitä”, Kaski sanoo.
Suuri osa elpymisrahasta on tarkoitus käyttää niin kutsuttuun vihreään siirtymään. Myös tähän liittyvään tutkimukseen suunnattu rahoitus saattaa jatkossa tuoda investointeja tekoälyn sovelluksiin, mutta Kasken mukaan se tuskin riittää pitämään tarvittavaa tekoälyosaamista Suomessa.
Suomi vie lopulliset suunnitelmansa elpymisrahan käytöstä EU:lle myöhemmin keväällä. Kaikkiaan Suomen on arvioitu saavan elpymispaketista 2,7 miljardia euroa.
Kilpailijamaissa moninkertaiset investoinnit
Suomessa herättiin tekoälyn merkitykseen Kasken mukaan hyvissä ajoin, ja ripeä lähtö on turvannut meille hyvät asemat kilvassa innovaatioista ja osaajista. Hyödyt uhkaavat kuitenkin valua hiekkaan nyt, sillä kilpailijamaa toisensa perään päättää moninkertaisista investoinneista kotimaisiin verrattuina.
”Monet Euroopan maat investoivat useita miljardeja tekoälyyn lähivuosina, ja Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa investoinnit ovat vielä monin verroin suuremmat”, FCAI:n varajohtaja Petri Myllymäki huomauttaa.
Kaski pelkää, että kehitys tekee Suomesta lopulta epäkiinnostavan kohteen tekoälytutkijoille, joiden kysyntä kansainvälisillä työmarkkinoilla on valtava. Silloin myös innovaatiot jättävät maan.
”Jos investoidaan sovelluksiin, niin pitäisi samalla investoida myös uuden tiedon kehittämiseen. Vain sovelluksiin investoimalla meiltä lopulta loppuvat tekijät.”
Kilvasta putoaminen käy kalliiksi, sillä tekoälyyn liittyvä kasvupotentiaali on suunnaton: On arvioitu, että tekoälyteknologioiden tuoma positiivinen vaikutus maailmantalouteen on noin 16 000 miljardia (16 biljoonaa) dollaria vuoteen 2030 mennessä. Ne maat, jotka nyt satsaavat tekoälyn kehitykseen eniten, keräävät potista suurimman hyödyn. Suomessa tekoälyn on oikein hyödynnettynä arvioitu voivan tuoda bruttokansantuotteeseen vuositasolla jopa miljardeja.
"Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi ei pääse tästä tekoälyn tuottamasta kasvupotentiaalista kunnolla hyötymään. Suunnitelluilla investoinneilla Suomi ei tule kuulumaan voittajiin, vaan hyvistä lähtökohdistamme huolimatta saatamme pian vajota perässähiihtäjien kastiin – siihen, joka loppujen lopuksi maksaa edelläkävijöiden voitot”, Myllymäki harmittelee.