“Yhdessä tekemällä syntyy odottamattomia hyötyjä”
Monimuotoisuus, yhteistyö ja avoin keskustelu voivat tuoda tutkimukseen vaikuttavuutta.
Kuva: "High Speed Impact" käyttäjältä PhotoshopScaresMe.com, CC BY-NC-SA 2.0 -lisenssi.
Tutkimusidean toteuttaminen tai kaupallistaminen voi olla hidas ja mutkikas prosessi. Siksi Lauri Oksanen on ottanut tehtäväkseen edistää tutkimuksen käyttöönottoa elinkeinoelämässä. Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtajana hän pyrkii tuomaan tutkijat ja teolliset kumppanit läheisempään yhteistyöhön ja tiedonvälitykseen. Oksanen tietää, että tutkijatkin haluavat työnsä näkyvän muualla kuin tieteellisissä julkaisuissa, mutta väylät laajempaan vaikuttavuuteen voivat olla rajallisia tai vaikeaselkoisia. Vaikuttavuussäätiö tutkii ja rahoittaa uusia tapoja tuoda tutkimusta laajemmin esille varsinkin yritysyhteistyön merkeissä.
Noin kolmasosassa säätiön rahoittamista hankkeista käytetään tekoälyä. ”Tekoäly poikkeaa muusta teknologiasta, koska se on yleiskäyttöinen kuten sähkö ja se tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisten muutosten kautta kaikkien elämään”, Oksanen toteaa. Tekoälytutkimuksen vaikuttavuuden varmistaminen on tärkeää myös Suomen tekoälykeskus FCAI:n Industry Advisory -työryhmälle (IAG), jonka jäsen Oksanen on. IAG tuo liiketoiminnan näkemystä tutkimukseen ja neuvoo tiedonsiirrossa, teollisista käyttökohteista ja tutkimusalueista ja yhteistyömahdollisuuksista. ”Dialogi hyödyttää molempia osapuolia, sillä IAG:n jäsenet saavat katsauksen viimeisimpään tutkimukseen ja FCAI on ottanut ehdotuksia toiminnan tehostamiseen ja esimerkiksi kommentoinut Suomessa ja EU:ssa tekoälyyn liittyvää lainsäädäntöä.”
Vaikuttavaan tutkimukseen tai vaikuttavuuden mittaamiseen ei ole viisastenkiveä. Oksasen mukaan avoin keskustelu, hyvät aikomukset ja uskallus voivat vauhdittaa tiedonsiirtoa. ”Yhteistyöprojektit ovat tehokkaita, kun kummallakin puolella on sama konteksti. Aktiivinen tieto myös istuu muistiin paremmin eikä uhrata resursseja osaamisen siirtämiseen”, Oksanen toteaa. Tutkimusyhteistyö tehostuu, kun ihmiset konkreettisesti keskustelevat ja kyselevät. Tieto siirtyy välittömästi eikä hukata vuosia artikkelien kirjoittamisessa, julkaisemisessa ja niiden löytämisessä, kun tieto on jo vanhentunutta. Yhdessä tekeminen siirtää myös pehmeää tietoa menetelmistä, työkaluista ja ongelmien ratkomisesta, Oksanen huomauttaa. “Yhdessä tekemällä syntyy odottamattomia hyötyjä.”
Akateemisessa maailmassa vaikuttavuutta voidaan mitata julkaisujen määrällä, h-indeksillä tai vertaisarvioiden kautta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden määrittäminen on hankalampaa, mutta Oksasen mielestä yhteistyöprojektit ovat yksi mittari. ”Yrityskumppanuudet ovat vaikuttavia jo, kun tehdään yhteistyötä ja niihin kiinnittyy ihmisiä. Markkinat ja tuotteet ovat vuosien päässä, mutta yhteistyöllä luodaan työpaikkoja Suomeen ja kasvatetaan osaamista.”
Vaikuttavuuden saavuttaminen voi riippua myös luonteesta ja henkilökohtaisista kannustimista. Tutkija, joka hakee laajempaa vaikuttavuutta voi esimerkiksi siirtyä yritykseen, missä tämän kehittämä algoritmi otetaan käyttöön miljoonissa puhelimissa. Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan olla rajapinnassa, sanoo Oksanen. Jotkut tutkijat haluavat vain keskittyä tieteeseen, mutta tarvitaan myös niitä, jotka haluavat nähdä vaikuttavuuden ja ajaa tiedon siirtymistä. Tutkimusryhmää muodostaessa on kannustettava monimuotoisuuteen ja otettava huomioon, ketkä innostuvat tekemään tutkimusta näkyväksi ja viemään sitä eteenpäin, huomauttaa Oksanen.
FCAI:n taustalla on monitieteisiä organisaatioita kuten Aalto-yliopisto, joiden kautta saadaan helposti yhteys muihin toimijoihin. ”Suomessa yliopistot ovat satsanneet siihen, että tehdään yritysyhteistyötä. IAG-työryhmä on yksi näistä tiedonkanavista. Yliopistot voisivat tarjota enemmänkin koulutusta siitä, kuinka perustetaan yritys, miten tehdään yritysyhteistyötä tai siirretään tietoa yliopiston ja yrityksen välillä”, Oksanen esittää.
Vaikuttavuutta voi edistää myös asiantuntijuudella. Oksanen on iloinen, että tekoälyn kehitys on hidastunut. ”Se antaa aikaa miettiä ja oppia soveltamaan tekoälyn kykyjä ja vaikutuksia ja hallita niitä. Kovan teknologian, siis koneiden, mallien ja ohjelmien lisäksi on otettava huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset ja lainsäädäntö. On hienoa, että FCAI:ssa on ennakoivasti annettu palautetta näihin aiheisiin. Vaikuttavuus on myös sitä, että mietitään, mikä on toivottava tila 20 vuoden kuluttua.”
Yhteydenotot FCAI:n Industry Advisory -työryhmään:
Heikki Ailisto, VTT:n tutkimusprofessori, FCAI Industry & Society Program lead
heikki.ailisto at vtt.fi