Tekoälyn etiikan ymmärtäminen on tarpeellinen kansalaistaito - Verkkokurssi antaa avaimia teknologian käytön vaikutuksiin
Tekoälyn käyttö herättää huolta. Ihmiset ovat huomanneet, että tekoälyn käytöllä voidaan saada aikaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, niin hyvässä kuin pahassa. Helsingin yliopiston maksuton Tekoälyn etiikka –verkkokurssi auttaa ymmärtämään mitä tekoälyn käyttäminen eettisesti hyväksyvällä tavalla tarkoittaa ja mitä se vaatii yhteiskunnilta ja yksilöiltä.
Algoritmeista on tullut yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ne muuttavat tapaa, jolla toteutamme yhteiskuntaamme. Photo: Doctorkan.
Ethics of AI -kurssi avautui yleisölle loppuvuodesta 2020, ensin englanniksi ja vähän myöhemmin myös suomeksi ja ruotsiksi. Aktiivisia opiskelijoita oli viime vuonna yli 2000 ja kurssimateriaalia on käynyt katsomassa yli 60 000 ihmistä. Yksi kurssin suosion salaisuuksista on se, että se on suunniteltu monenlaisille, koulutustaustaltaan erilaisille ihmisille.
Kurssin sisällöstä vastaa Anna-Mari Rusanen, joka on kognitiotieteen yliopistonlehtori ja filosofi sekä tekoälyn liittyvien eettisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten erityisasiantuntija valtiovarainministeriössä. Muutama vuosi sitten Rusanen huomasi, että tekoälyn käyttöön liittyvät kysymykset alkoivat kiinnostaa opiskelijoita ennennäkemättömällä tavalla.
Anna-Mari Rusasen mukaan Suomi nähdään maailmalla kehityksen edelläkävijänä digitalisaatiossa ja algoritimisaatiossa.
”Olin opettanut kognitiotieteessä tekoälyn filosofian kursseja ja yhtäkkiä tälle vapaaehtoiselle filosofian kurssille alkoi tulvia ihmisiä. Aihepiiristä kysyttiin koko ajan”, kertoo Rusanen.
Rusasen tekoälyn filosofian kurssit olivat lajissaan ensimmäisiä Suomessa ja koko Euroopassa. Samoihin aikoihin Rusanen aloitti työt myös valtiovarainministeriössä tekoälyn erityisasiantuntijana. Pian hänelle paljastui, että tilanne oli samankaltainen muuallakin kuin yliopistolla.
”Julkinen hallinto ja erilaiset virkamiehet kaipasivat aiheesta yhtä kipeästi materiaalia kuin opiskelijatkin. Samat teemat olivat pinnalla ja ihmiset halusivat lisätietoa. Aihepiiristä kysyttiin koko ajan, mutta meillä ei ollut olemassa nykyhetkeen liittyvää, tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevää materiaalia”, kertoo Rusanen.
Idea verkkokurssista alkoi muodostua kevättalvella 2019. FCAI:n opetuksesta vastaava johtaja professori Teemu Roos ja FCAI:n suhdetoiminnan päällikkö, dosentti Patrik Floréen ottivat asian esille Rusasen kanssa ja pian päätettiin, että tekoälyn etiikasta tulisi avoin verkkokurssi MOOC eli Massive Open Online Course.
”Olin aikaisemminkin tehnyt oppimismateriaaleja verkkoon ja opettanut verkossa, joten oli luontevaa, että minä otin vetovastuun”, sanoo Rusanen.
Rusasen lisäksi kurssin laatimiseen osallistuivat väitöskirjatutkija Santeri Räisänen, professori Jukka K. Nurminen, osastonjohtaja Sasu Tarkoma, kuvittaja Saara Halmetoja sekä Helsingin yliopiston MOOC-keskus.
Kurssin suunnittelu ja teko kesti lähes vuoden.
”Se oli todella pitkä prosessi, mikä oli toisaalta hyvä asia, koska sen vuoden aikana Suomessa tapahtui paljon tekoälyn käyttöön liittyviä asioita. Saimme rakennettua kurssin todella ajankohtaiseksi. Pala palalta eri yhteistyökumppanit tulivat mukaan ja näin syntyi lopullinen konsepti kurssille”, kertoo Rusanen.
Kansainvälinen kiinnostus heräsi nopeasti
Pian verkkokurssin valmistuttua Rusanen alkoi saada yhteydenottoja eri puolilta maailmaa.
”Etelä- ja Väli-Amerikasta otettiin yhteyttä lähes heti kun kurssi oli julkaistu. He halusivat alkaa tehdä yhteistyötä kanssamme. Myös erilaiset YK-järjestöt ovat olleet yhteydessä ja kysyneet, että voitaisiinko tätä osaamista viedä eteenpäin alueille, joilla iso yhteiskunnallinen muutos on vasta käynnistymässä”, kertoo Rusanen.
Maailmalla Suomi nähdään Rusasen mukaan kehityksen edelläkävijänä monissa asioissa, myös julkisen hallinnon digitalisaatiossa ja algoritimisaatiossa.
”Meillä on suomalaisen vakaan ja hyvällä tavalla järjestetyn yhteiskunnan maine olemassa. Elämme Suomessa digitalisaation kärkivaihetta ja tämä on huomattu muuallakin.”
Menestyksen avaimet
Kurssi suunniteltiin alusta alkaen strategisesti. Ajatus oli, että sen on sovelluttava erilaisille ihmisryhmille.
”Kurssi soveltuu julkishallinnon ja yritysten työntekijöille, joilla ei ole koodaustaitoa tai teknistä taustaa. Heille kurssi avaa enemmän tietojenkäsittelyn puolta. Samalla kuitenkin mietimme myös ihmisiä, joilla on vahva tekninen osaaminen, mutta ei yhteiskunnallista osaamista. Kurssi on laadittu niin, että siinä on jokaiselle jotakin”, selittää Rusanen.
Tärkeää on myös se, että kurssilla käydään läpi ajankohtaisia esimerkkejä oikeasta elämästä.
Helsingin Ethics of AI -verkkokurssi ei toki ole ainoa laatuaan. Vastaavia on tarjolla monia muitakin, mutta useimmiten ne ovat maksullisia ja niiden pyörittämiseen tarvitaan hyvä verkkoyhteys.
”Helsingin yliopiston kaikkien MOOC-verkkokurssien yksi iso etu on se, että kännykälläkin pystyy kurssin tekemään tai myös huonommallakin verkkoyhteydellä, koska siellä ei ole videoita eikä sitä sun tätä kaistaa vievää materiaalia”, sanoo Rusanen.
Aikaisemmin MOOCina julkaistusta Elements of AI -kurssista oli myös suuri vetoapu.
”Teemu Roosin ja kumppaneiden työstä on ollut paljon apua, koska MOOCien brändi ja konsepti oli jo olemassa”, sanoo Rusanen.
Tekoälyn etiikan ymmärtäminen avaa silmiä hallintomallien muutoksille
Algoritmeista on tullut Rusasen mukaan syvästi yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ne muuttavat tapaa, jolla toteutamme yhteiskuntaamme.
Algoritmit muuttavat hallintomalleja. Ne eivät muuta yhteiskuntaa niin, että yhtäkkiä tulisivat uudet arvot tai näkemys siitä mikä yhteiskunnan pitäisi olla, vaan niin, että tavat tuottaa yhteiskunnallisia rakenteita muuttuvat”, sanoo Rusanen.
Kuinka paljon ymmärrystä algoritmeista kansalaisella sitten Rusasen mielestä pitäisi olla?
”Vähintään sen verran, että ymmärtää kuinka niitä käytetään, jotta pystyy arvioimaan, että onko se kehityksen suunta omasta mielestä hyvä vai ei. ”
Rusanen sanoo saaneensa paljon palautetta, jossa kurssille osallistuneet kertovat, että he eivät olleet aiemmin tajunneet, kuinka teknologioiden käyttämiseen liittyy ihmisoikeuskysymyksiä, kuinka algoritmit vaikuttavat yksityisyyden suojaan tai oikeuteen tehdä työtä tai miten paljon oikeus koulutukseen tulee muuttumaan algoritmien myötä. Kyse on siis isoista arvoista.
Mutta miksi tekoälyn etiikan ymmärtämisestä on tullut niin tarpeellinen kansalaistaito?
”Algoritmit vyöryvät ihan joka tasolle yhteiskunnassamme. Ne vaativat meitä miettimään miksi teemme asioita niin kuin me teemme ja päättämään, onko tämä sellainen yhteiskunta, jossa me haluamme elää. Se miten me hyödynnämme teknologiaa on kysymys, joka tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan joka ainoan elämään.”
Ethics of AI -kurssi lla kysymyksiä lähestytään aitojen tapausten kautta ja pohditaan mitä voidaan tehdä ja mitä ei voida tehdä, jotta tekoälyä voidaan kehittää eettisesti kestävämmällä tavalla.