Tekoäly pelastaa maailman? – Ei välttämättä, mutta sen avulla on mahdollista parantaa tuottavuutta ja tehdä parempia päätöksiä
Tekoälyä hyödynnetään jo nyt monin tavoin erilaisissa yhteiskunnissa. Tekoälyn nykyistä suurempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uudenlaista ihmislähtöisyyttä. Nyt ihminen on unohtunut tekoälyhuuman keskellä, kirjoittaa Suomen tekoälykeskus FCAI:n johtaja Samuel Kaski.
Kuva: Kalle Kataila
Kuvittele tilanne, jossa insinööri, yhteiskuntatieteilijä ja tekoälytutkija väittelevät siitä, kuka on paras ratkaisemaan ongelmia.
Looginen insinööri ratkaisee ongelman teknisillä taidoillaan, muttei huomioi seurauksia. Yhteiskuntatieteilijä puolestaan kritisoi seurauksia. Hänellä ei kuitenkaan ole esittää ratkaisuja.
Mitä tekee tekoälytutkija? Hän korvaa sekä insinöörin että yhteiskuntatieteilijän automatisoimalla ongelmanratkaisun.
Tämä on nykytilanne tekoälykehityksessä. Ihminen sivuutetaan ja helpot ongelmat automatisoidaan. Automaattisten tekoälyratkaisuiden luominen kun on nykyään teknisesti hyvin yksinkertaista. Helppous tekee tekoälystä jopa vaarallista.
Monet nykyiset tekoälyratkaisut ovat kuin valtavia vauvoja, joissa yhdistyy tuhoisa voima ja heikko arvostelukyky. “Vauvaälyjä” on käytössä monissa tutuissa sovelluksissa. Näissä sovelluksissa käyttäjä – eli ihminen – on tyypillisesti unohtunut yhtälöstä. Tilanne täytyy korjata, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää nykyistä paremmin.
Esitän kolme pointtia, jotka tulisi ottaa huomioon käsiteltäessä uudenlaisen ihmislähtöisen tekoälyn mahdollisuuksia.
1. Tekoälyllä ja tuottavuudella on kohtalonyhteys
Suomi on kilpailukykyinen maa vankan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa takia. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää kuitenkin jatkossa tuottavuuden parantamista.
Tuottavuuden parantamisen esteenä tai vähintäänkin hidastaja on monissa eurooppalaisissa valtioissa osaajapula. Tekoälyn avulla on mahdollista helpottaa osaajapulaa. Ihmisiä täytyy jatkossakin kouluttaa korkeakouluissa ja osaajia houkutella Euroopan ulkopuolelta, mutta samaan aikaan tuottavuutta tulee parantaa uusien tekoälyratkaisujen avulla.
Tuottavuuden parantaminen on olennainen osa käynnissä olevan ilmastokriisin hallintaa. On tehtävä enemmän vähemmillä resursseilla. Jotkut yhteiskunnat pystyvät toki sinnittelemään edelleen menossa mukana rahastamalla fossiilisilla polttoaineilla. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin täysin uudenlaisia tekoälypohjaisia energiaratkaisuja.
2. Päätöksenteko paranee: tekoäly auttaa kiteyttämään päämäärät ja ymmärtämään seuraukset
Suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ja hallinta edellyttää nykyistä parempaa päätöksentekokykyä.
Tekoälystä on jo nyt apua monissa yhteiskunnan toiminnoissa: lääkärit pystyvät esimerkiksi ennustamaan hoidon tehoa ja fyysikot mallintamaan sopivia materiaaleja uusiin akkuihin.
Nykyiset tekoälypohjaiset sovellukset edellyttävät, että tiedämme etukäteen tarkan päämäärän ja osaamme ilmaista sen selvästi. Suuria yhteiskunnallisia ongelmia ratkaistaessa päämäärä on kuitenkin usein häilyvä tai huonosti määritelty. Näissä tilanteissa tarvitaan uudenlaista ihmislähtöistä tekoälyä.
Ihmislähtöinen tekoäly ottaa huomioon sen, että toimimme toisinaan ainakin näennäisen järjenvastaisesti tai epäjohdonmukaisesti. Päätökset voivat siis vinoutua.
Tekoälyllä tehostettu päätöksenteko tarjoaa pohjan ennen kaikkea tutkimus- tai tuotekehitykselle. Avustava tekoäly pyrkii jatkuvasti hahmottamaan, mitä käyttäjä tavoittelee, vaikka tutkija tai suunnittelija ei pystyisikään sitä vielä täysin määrittelemään.
3. Käyttäjäkeskeisessä tekoälyssä ihminen on saatava mukaan “osaksi algoritmia”
Nykyiset tekoälysovellukset on tehty automaatiota ja rutiininomaisten tehtävien suorittamista varten. Tekoäly ei pysty vielä ymmärtämään ja hahmottamaan ihmisten tavoitteita. Toisaalta myöskään ihminen ei vielä ymmärrä tekoälyä riittävästi.
Kehitteillä oleva uudenlainen tekoäly pyrkii auttamaan ihmistä, jotta hän löytäisi itselleen parhaiten sopivat päätösvaihtoehdot. Kun ihminen ymmärtää tekoälyn tarjoamia suosituksia, hän voi päättää luottaako juuri tähän tekoälyalgoritmiin.
Suomessa tehdään parhaillaan uraauurtavaa perustutkimusta, joka yhdistää koneoppimisen ja ihmisen huomioimisen. Suomi on edelläkävijänä tekoälymurroksessa. Tekoälyn huippututkimuksen turvaamiseksi, sekä Suomessa että Euroopassa, on perustettu ELLIS-verkosto. Sen avulla on tavoitteena houkutella nykyisiä ja tulevia tekoälyosaajia Eurooppaan.
Verkosto rakentaa paikallista yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yritysyhteistyötä, nimenomaan uudenlaisen tekoälyn avulla. Yhteistyöverkostoksi yhdistettynä paikalliset keskukset ovat globaalisti kilpailukykyisiä.
Kirjoitus on julkaistu MustRead Akatemiassa.