Tutkimusyhteistyö auttaa yrityksiä hyötymään viimeisimmistä tekoälyinnovaatioista

Tekoäly voi mullistaa elinkeinoelämän toimintatavat. Yhteistyö yliopistojen kanssa tuo yritykset uusimman tiedon ja sovelluksien äärelle.

 
 

Suomalaiset yritykset voisivat hyötyä merkittävästi tekoälyn laajemmasta soveltamisesta toiminnassaan. Yhteistyö yliopistojen kanssa auttaa heitä pääsemään kiinni tähän potentiaaliin.

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Alexander Ilin ja yrityssuhteiden asiantuntija Terhi Kajaste Suomen tekoälykeskus FCAI:lta tietävät, miten yhteistyöstä saadaan irti paras hyöty – ja kuinka tavanomaiset haasteet selätetään.

Mitä yritykset saavat yhteistyöstä?

Yritykset haluavat tavallisesti ratkaista tarkkarajaisia ongelmia. Silloin sellaiset innovaatiot, jotka lähitulevaisuudessa saattavat mullistaa koko niiden toimintakentän, voivat helposti jäädä huomaamatta.

Ilin antaa esimerkiksi transformerin, koneoppimismallin, jota alun perin hyödynnettiin konekäännöksissä. Hyvin pian käyttö kuitenkin laajeni muille aloille, muun muassa konenäköön ja proteiinimallinnukseen. Tällaista kehitystä on vaikea ennustaa, oli lähtökohta mikä tahansa.

”Läpimurtoja on vaikea ennakoida, varsinkin, jos yritys keskittyy kapeaa sovellusalaan”, Ilin sanoo.

Yhteistyö tuo yrityksille myös näkyvyyttä ja yhteyden alan parhaisiin tekijöihin. Rekrytointien kannalta tämä on korvaamatonta alalla, jossa asiantuntijat ovat kysyttyjä. Ilin painottaa myös projektien tuloksena syntyvien yhteisjulkaisujen tärkeyttä.

“Ne tuovat hyvää julkisuutta. Jos yritykset haluavat houkutella lahjakkaita ihmisiä, niiden täytyy osoittaa, että ne ratkaisevat kiinnostavia ongelmia.”

Mikä tekee yhteisprojektista menestyksekkään?

Koska yliopistoilla ja yrityksillä on yhteisten kiinnostuksen kohteiden lisäksi myös erityyppisiä päämääriä, on tärkeää, että tutkijat ja yritykset sopivat alusta alkaen selkeistä tavoitteista, parhaassa tapauksessa pitkälle aikajänteelle. Yhteisen aikajanan löytäminen on erityisen tärkeää, koska firmat usein haluavat nopeita tuloksia siinä, missä tutkijoiden lähestymistapa saattaa olla kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi.

Tutkimusryhmän ja yrityksen välillä täytyy olla luottamus, joka kestää haasteita. Mitä tiiviimpää yhteistyö on, sitä hyödyllisempiä tulokset tapaavat olla.

Terhi Kajaste huomauttaa, että yrityksiä usein arveluttaa se, mitä tutkimuksen tuloksille tapahtuu, kun mukana on muita yrityksiä ja organisaatioita.

“Tämä on sovittavissa. Tähän mennessä FCAI ja sen yhteistyökumppanit ovat pystyneet löytämään yksilöllisiä ratkaisuja, joihin kaikki ovat olleet tyytyväisiä.”

“Tutkijat voivat toimia salassapitosopimusten alaisena, ja julkaistavasta sisällöstä sovitaan aina kumppaneiden kanssa.”

Kuinka yhteistyöprojektit yleensä saavat alkunsa?

Tyypillisesti yhteistyö alkaa yhteisestä projektista, johon liittyy gradu, diplomityö tai väitöstutkimus. FCAI:lla yhteistyövaihtoehtojen skaala kuitenkin ulottuu löyhästä ekosysteemijäsenyydestä aina läheiseen research lablet -yhteistyöhön, jossa yritys perustaa pienen tutkimuslaboratorion FCAI:n tutkijakumppaniensa läheisyyteen.

“On kasvava trendi rahoittaa yrityksen työntekijän väitöstyö joko täysin tai osittain. Myös jaetut post doc -paikat tai työelämäprofessuurit ovat kasvattamassa kiinnostustaan”, Kajaste sanoo.

FCAI tekee yhteistyötä laajan, eri sektoreita edustavan yritysjoukon kanssa. Ilin on ollut mukana yhteistyössä mm. Nesteen, F-Securen ja Fingridin kanssa.

Minna Tiainen